Meksikon Pikajuna I-Reino Helismaa

歌手 : Reino Helismaa

专辑 : 20 Suosikkia - Sorsanmetsastys

语种 : 纯音乐

时长 : 02:57

DOLBY 杜比全景声下载

臻品母带下载

臻品全景声下载

臻品音质

HIRES Hi-Res 下载

FLAC 无损flac 百度云网盘下载

APE 无损ape 格式下载

320MP3 极高mp3 歌曲下载

128MP3 标准mp3 百度网盘下载

192OGG 较高ogg 下载

192AAC 较高aac 下载

96AAC 标准aac 百度云下载

TXT Meksikon Pikajuna I-Reino Helismaa 文本歌词

Pikajuna Meksikon

Halki kiitää, yö jo on,

Valokeilat lakaisevat rataa kiiltävää.

Haukku kuuluu kojootin,

Häipyy meluun veturin,

Sierra Madren takaa kuu kuin juusto möllöttää.

Ensiluokan vaunussa

Uninen on tunnelma,

Matkustajat - miehet, naiset - kaikki torkkuvat.

Silloin vauhti hiljenee

Ja melkein pysähtyy

Missä lienee pysähdyksen syy?

Jarrut pyöriin kirskahtaa,

Vaunun ovi aukeaa,

Sisään syöksyy kaksi miestä mustanpuhuvaa:

Pikku-Pete, Iso-Pat,

Gangstereita molemmat,

Kumpainenkin suurta reikärautaa heiluttaa.

"Kädet ylös, gentlemen!",

Huutaa käskyn terävän

Iso-Pat ja pari kertaa kattoon laukaisee.

"Viisainta, kun jokainen nyt lompsan aukaisee,

Kuula sille, joka kenkkuilee."

Vastustaa ei kukaan voi, Pikku-Pete vartioi,

Iso-Pat kun evakuoi sormin tottunein,

Sormukset ja kukkarot, medaljongit, lompakot,

Matkalaukut rosvo myöskin tutkii yksintein.

Mitään uhreille ei jää, saalis toiveet ylittää.

Pikku-Pete hohottelee kohti kurkkuaan:

"Miehet lyödään tainnoksiin, mutt' naiset viedään pois

Lempimättä en nyt olla vois."

Jymisevä nauru soi, Iso-Pat nyt aprikoi

Kumppaninsa sanoja ja kohta murahtaa:

"Okay, niinpä tehdäänkin, saamme kelpo haaremin

Viedään likat piiloluolaan Sierra Madren taa."

Silloin vaunun loukosta, herrasmiesten joukosta,

Hidalgo nyt esiin astuu, sanoo: "Señores,

Meille tehkää mitä vain mutt' naiset säästäkää,

Muuten teistä kehno muisto jää."

Seuraa hetken hiljaisuus, ehdotus on outo, uus.

Haa, nyt naisten parvessakin syntyy kohinaa.

Vanhapiika muuan, kas, viisikymmenvuotias

Vaatii puheenvuoroa ja heti sen myös saa.

Silmät vihaa leimuten, tasajalkaa hyppien

Hidalgolle kiukkuaan hän ryhtyy purkamaan:

"Mitäs herra suutaan soittelee ja hääräilee,

Me tehdään niin kuin rosvot määräilee."

Vanhapiika hypähtää Patin kaulaan, siihen jää,

Vaikka iso rosvo koittaa häätää häntä pois.

Nainen lemmenkipeä, muiskuissaan on ripeä,

Eikä Patin vastustelu estää niitä vois.

Hohottelee Peten suu, kaveri kun hermostuu,

Vanhanpiian kuiskiessa: "Darling, I love you."

Matkustajat tuijottavat silmät selällään,

Kuinka kaikki oikein päättyykään.

Kauhuissaan on Iso-Pat, ikäneidon suudelmat

Tulisia ovat, niistä hehkuu lemmenlies.

Kiljuu rosvo: "Kuulkaas Miss, minä olen naimisiss'

Ja on neljä lastakin, en ole vapaa mies.

Kaverini kihlatkaa, siitä kelpo miehen saa."

Puhe tämä Pikku-Peten posket kalventaa,

Junavaunun ovesta hän säntää pakoon, jees,

Muttei pääse metriäkään ees.

Ikäneito hyljännyt, äskeisen on yljännyt,

Pikkuruista Peteä hän halaa, suutelee.

Vapauden takaisin, Iso-Pat sai tietenkin,

Vuorostansa apua jo Pete huutelee.

Vannoo, että myöskin hän, naimiskaupan pätevän

Solmi ja on lapsiakin vissiin seitsemän.

Ehkäpä on kahdeksankin, laskutaidollaan

Kun ei Pete pysty loistamaan.

Itkuun vääntyy neidon suu, nyt hän vasta kimmastuu.

Peten leukaan täräyttää suoran oikean.

Untenmailla otsa hiess' siinä uinuu pikkumies.

Iso-Pat nyt huomaa vaaran häntä uhkaavan,

Ehdi ei hän aseeseen tarttua, kun uudelleen

Vanhanpiian nyrkki puhuu - vaikka tuhanteen

Tuomari nyt laskea lukujaan kai sais,

Ennen kuin Pat siitä virkoais.

Pikajuna Meksikon matkaa jatkamassa on,

rosvot lojuu köytettyinä alla penkkien.

tehty on taas jako uusi

takaisin kun omaisuus saatiin alkuasukkaitten sekä jenkkien

vaara ohi, rauha maas, iloinen on vaunu taas

yksi vaan on synkkänä no kuka arvatkaas

onni taas on mennyt ohi suun... huhheijaa... onni taas on mennyt ohi suun...